lauantai 23. toukokuuta 2015

Pocket Letter aina mielessä



Tässä taas kuvasarjaa lähetetyistä korttikirjeistä. Näitä on nyt lähetelty tänä keväänä niin paljon, että täytynee pitää vähän taukoa - tai ainakin vähentää ettei vie viittä kirjettä samalla kertaa postiin.
Hauska kirppislöytöteippi suojaa reunat lähetyskuoristani
 - mitä sitten kun teippi loppuu?
Pakko myöntää, että tämä harrastus on kierrättäjälle tosi hyvä. Tulee kaikki mahdolliset laatikon pohjat tutkittua, korut käytyä läpi, paperisilput hyödynnettyä ja nekin tavarat, joita on tullut ostettua joskus eikä ole keksinyt käyttöä ovat tarpeen. Kirjekuoretkin ovat isän vanhoja ja koristeteipillä pitää peittää se vanha Kajaanin osoite etunurkasta...

Tämä alla oleva  taisi mennä Puerto Ricoon. Silppusin A-3 kokoisen kukkakuvan ja lisäsin siihen sydämiä erikeeperiliuoksella. Se olikin vaikea koristella, kun  oli noin kirjava.

Omatekemä tausta kukka-sydän aiheella
takaa yksinkertainen






A3 taustapaperi - käytetty oikea puoli kortteihin

sydämellisestä vaiheesta 
Alla olevassa on ylänurkissa ihanat kiiltokuvat - 
hiukan mietin raskinko laittaa niitä ...

Myös ystävän antama ristipistotyö pääsi maailmalle!          Hieman köyhempi Pocket letter:

Boorditapettia ja kukka-aihetta


Skräppipapereita, helmiä jne.

























Löytyipä laatikoista origamejakin vuosien takaa - perhoset mahtuivat mukavasti taskuihin. Vihertävät palapelin palat löytyivät Kontin roinalaarista - ne oli ihan pakko ostaa, maksoivat muutaman kymmenen senttiä pussi. Jääkaappimangeetteja voisi kesällä niistä tehdä.


Sinisävyinen


sinisävyisen takaosa



Tässä viimeisessä näkee että on kerätty kaikkea sekalaista ja tehty kortteja miltei väkisin. Sydänkortti on hauska - lasten kanssa tehdyn ystävänpäiväkortti-idean tuunausta... 

Kaikenlaista

perjantai 8. toukokuuta 2015

Pocket letters-huumaa

Tämän kevään hittinä on tullut jo vaihdettua useampi Pocket Letter ulkomaisten korttiväkertäjien kanssa - tai myös askartelusälän vaihtajien kanssa. Siitähän on kysymys. Kiva askarrella joko teeman, värin tai oman mielihalun mukaan kortteja 9 kpl, laittaa kirje ensin täysin tuntemattomalle ja jäädä odottamaan mitä mahtaa itse saada. Yllätyksenä voi tulla taitavasti askarreltuja hienoja kortteja ja tarvikkeita sisältävä pakkaus tai sitten helposti skräppipapereita päällekkäin liimattuja  lappusia ja takapuolella melkein tyhjää.  Oli niin tai näin yllätykset ja erityyliset kortit ovat mukavia saada, Minusta on kiva tehdä molemmat puolet jotenkin katsottaviksi, sillä näitä kerätään  kansioon ja selaillaan ideoita muistellen.

En laita tänne blogiin kuitenkaan muilta saatuja tuotoksia, sillä blogini on omia tekemisiäni varten tehty. Minulla on kansio, johon kerään ja kirjaan saadut Pocket Letterit.  Täälläkään ei kannata julkaista omia tekemiä taskuja ennenkuin saaja on nähnyt pakettinsa. Eli jälkijunassa tulevat tälle sivulle... Usa:n ja Kanadan kirjeet menevät todella  hitaasti kakkosluokassa - postitushinta on kaksinkertainen ykkösluokassa. Sieltä ovat jo postit tulleet minulle, mutta täältä ei ole vielä mennyt perille.



Englantiin

Tässä tätä skräppipaperiaskartelua. Liimattu päälle kaikenlaista ja toivottu miellyttävän katsojan silmää. Ei ihan "mun juttu", mutta kokeilinpa näitä muutaman. Keskellä on väritettyjä uima-asuja.

Takapuolta taskuista en näistä näytä, koska siellä on minun henkilökohtaisia tietojani näkyvissä. Takana olen pyrkinyt käyttämään myös kaunista taustapahvia ja sitten  pikkutavaroita tupannut lähes täyteen.

Yhden taskun takana on kirje. Se olikin melko hankala kirjoittaa vieraalla kielellä vieraalle ihmiselle. Mitä nyt haluaisi lyhyesti kertoa itsestään? Monet kertovat asuinympäristöstään ja sitten harrastuksistaan esim. millaisesta askartelun haarasta eniten ovat innostuneet. Siitähän sitä voi aloittaa.


Ranskaan
Tämä Ranskaan mennyt taskukirje oli tekeillä pitempään, sillä sovimme lähetyspäivän muutaman viikon päähän siitä kun päätimme tehdä vaihdon.
Vastaanottaja piti Hello Kitty-jutuista, joten niitä on yksi taskullinen ja reunassa roikkuva kännykoriste. Tämä Pocket Letter on alkuinnostuksen sekalaista tekniikkaa eli kaikkea mahdollista suht nättiä tungettu kortteihin.

Tapana on myös se, etteivät kaikki etupuolellakaan olevat koristeet ole liimattu kiinni vaan ne voi vastaanottaja halutessaan käyttää omiin tarkoituksiinsa. Tässäkin on niin yli puolet. Parasta olisi, että laittaisi esim. yhden kuvion korttiin somistukseksi ja taakse bonuksena niitä samantapaisia lahjana.

Yleensä laitan yhteen taskuun Muumi-teetä, paitsi jos vastaanottaja ei välitä teestä.
Minäkin olen saanut monelta jo teepusseja, vaikka en teetä juuri juokaan. Ihan kivoja ne ovat eikä ole sitten niin vaikea keksiä joka taskuun tavaraa.

Tämän Ranskassa asuvan ystävän kanssa olemme jo päättäneet vaihtaa sydän-aiheisen vaihdon kesäkuun puolivälissä. Ehkäpä siinä pieni kirjeenvaihtokin saa syvyyttä.

Suomea esitellen 
Kanadalaisen ystävän kanssa päätimme  vaihtaa omaa maata esittelevät taskut. Tämän väkertämisessä menikin aikaa, kun yritti keksiä miten esittelisi ilman että olisi ihan postikorttien näköistä.
- joulupukki on Suomesta ja sen takana jouluisia tarroja ja pari puista puuporoaihiota ja tähtiklemmareita
- lakkojen takana meikäläisen tiedot lyhyesti (sukunimeni on vanhempieni keksimä Lapin muisto ja tarkoittaa saarta, jossa on hillamättäitä)
- sauna on otettu netistä korttikuva mustavalkoisena, kerrottu naistaitelijiasta kirjeessä ja väritetty vesiliukoisilla puuväreillä. Takana sauna-aiheisia lappusia ja washiteippiä.
- Suomessa suojeltava saimaan norppa; takana lisää luonnonsuojelukirjeensulkijoita ja kuva karhusta
- pihlajanmarjakuvan takana tietysti Fazerin pihlajanmarjakarkkeja 3 kpl - loput söin itse
- Marimekko - servetti liimattuna ja puunappiin liimattuna toinen näyte - takana sitten ihan muuta: suomalaisen savitaiteilijan tekemä kettunappi (alkuperäispakkauksessa)
- Muumiteetä selitykset takana myös mitä Muumit ovat
- Revontulet ja poro postimerkeissä  ja takana kolme suomenlipputarraa ja viiden sentin kolikko.
- viimeisessä sitten selityskirje ja terveiset
Tämän pocket letterin meno kesti kahta päivää vaille kuukauden kakkospostina! Olisi maksanut kaksinkertaisen hinnan ensimmäisessä luokassa ja kun koko lähetyksen arvokaan ei taida yltää niihin hintoihin, niin siinähän mateli perille. Olin kyllä huomattavan helpottunut kun sain tietää perille menosta - jo luulin että jäi tulliin epäilyttävänä noiden karkkien takia...


       

ATC

Ensimmäiset  neljä ATC- korttiani (Artist Trading Card).
Nämä ovat alumiiniteipin alle liimattuja metalliromuja. Kasvot sarjaan kuuluvat nämä neljä enemmän tai vähemmän kasvoja kuvaavat kyhäelmät.
Kasvot 1 /4

Kasvot 2/4

Kasvot 3./4

Kasvot 4/4

Asetelma
ATC on laji, jota en vielä oikein hahmota. Kortin koko on määrätty  mutta muuten on ilmeisesti ihan sama miten sen täyttää: piirtäen, maalaten, liimaten kuvioita/ valmiita kuvia kuten kiiltokuvia tai lehtikuvia jne., värittäen värityskuvaa, maalaten jopa eri värein jonkun toisen tekemän teoksen kuvan päälle? Henkilökohtaisesti koen sen vähemmän taiteena, jos jonkun valokuvan tai toisen taiteilijan mustavalkoista kopiokuvaa värittää tai sen päälle liimaa nappeja tms. Itse tehty on itse tehty. Mutta onhan nykyisin noita väritettäviä leimoja ja ääriviivatarroja, joista voi tietysti sommitella ja tehdä lähes "omaa taidetta".
Enpä  tiedä rupeanko näitä vaihtamaan. Ehkä sitten jos niitä alkaa kertymään kansioon enemmän. ATC-kortteja ei myydä vaan kortteja vaihdellaan. Niin sitten voi kerätä kokoelmaa itseä miellyttävistä aiheista ja tekniikoista. Näin olen sen nyt ajatellut ja ajatukset saattavat muuttua ajan mittaan.


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

kirjeenvaihtoa

etupuoli - vähän niinkuin minikortteja - osa kuitenkin lahjoja  kuten kelloleima ja tähtitarrat...
Nyt ovat kirjeet sitten tämän näköisiä. Pocket Letter Pals -ryhmässä vaihdamme kirjeiden ohella askartelumaistiaisia eli kaikenlaista tosi pientä, mikä mahtuu keräilykorttitaskuihin. Tämän tyyppisiä kirjekavereita voi saada ympäri maailman. Kivaa näpertelyä ja  tulee kaikki pikkutavarat katsottua vielä sillä silmällä eikä niiden tarvitse jäädä laatikoiden pohjille lojumaan.

takana näkyvät pienet lahjat ja kirje


Tämä lähtee huomenna USA:han - Goodbye!
Ensimmäinen kirje siis on valmiina postitettavaksi. Toisen on määrä lähteä loppukuusta. Kirjeen mukana voi lähettää kaikkea mikä mahtuu taskuun: tarroja, nauhoja, muistilappuja, kiiltokuvia, haaranastoja, washi-teippinäytteitä, klemmareita, tageja, leikattuja kuvioita, rusetteja, koristeita yms.
Jos vielä tietää mitä saaja harrastaa - esim. korttien tekoa, muistikirjapäiväkirjoja, skräppäystä tms. niin sitten voi helpommin valita mielestä sälää pusseihin. Ryhmässä on myös aiheen mukaisia vaihtoja kuten vedenalainen maalilma, tietty väriteema jne. 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Art journal - aloittelevat askeleet




Kirjan kansi : talitintti (lempinimeni lapsuudesta), kukkiva puu kuvaa uuden alkua ja lintu tuossa miettii lähtisikö lentoon.
Mitä tähän kirjoitan? Ihan kamalaa sotkea kuvia teksteillä, mutta sitä se Artjournaling olisi....
Tässä vanhenevassa kehossani alan tuntea rapistumisen merkkejä. On tullut sellainen olo, että pitää vielä kokea ja kokeilla jotain uutta. Opettelen netin avulla taidepäiväkirjan tekemistä. Englanniksi en halua tehdä, joten rima teksteihin on niiiin korkealla. Mutta teenpä ensin kuvia ja katson tuleeko tästä mitään. Ehkä teen kuvia ja annan työlle nimen, jonka kautta tiivistän päivittäiset ilot, surut, pelot, ahdistukset tms. Terapeuttista kyllä!

Olen aiemmin tehnyt kirjoja askartelemalla - siis kannet ja tyhjiä sivuja.
Nyt sitten huomasin, että taidepäiväkirjaksi kelpaa mikä tahansa - vaikka vanha käytetty kirja. Otin tämän kirjan pohjaksi käytetyn lasten puuhakirjan. Hyvää paperia ja napakat kierteet ovat jo valmiina. Akryylimaali ja skräppäyspaperit kyllä peittävät puoleksi tehdyt sivut. Koko on mukava, melkein A 4, joten ei mitään pientä piiperrystä tarvitse tehdä.

 Tässä keskeneräinen aukeama, johon olen tehnyt taustaa: akryylimaalia, ruskeaa mustesuihketta, väripapereita, oikealla ihan lahjapaperiliuskoja. Nyt aamulla sitten kirjoitin kirjepaperille vanhenemisen pelot ja surut ja revin sen sitten taustaan ja sotkin vähän pastelliliidulla ettei hypi silmille taustasta. Aukeamalle pitäisi sitten maalata tai liimata jotain fiksua...odotan inspiraatiota. Ohjeet olen löytänyt taidepäiväkirjaopastuksista netistä - ei siis omaa keksintöä muuten kuin toteutus kotoa löytyvistä tarvikkeista. Se tässä onkin ihanaa, että nurkista löytyy lähes kaikki.


Löysinpä myös Wreck This Journal- kirjan kuvia pinterestistä. Tuollaisen  kirjan voisi ostaa, jossa on sivuilla ohjeet mitä pitää tehdä. No eihän me osteta, mutta tehdään silti. Euron maksaneet tyhjät kirjat saivat nyt tehtävän toimia näiden sivujen alustoina. Nämä hommat ovat hauskoja ja paljon voi tehdä kollaaseina tai muuten askartelemalla - toki maalata, piirtää tai kirjoittaa voi myös halutessaan niin pajon kuin jaksaa. 

rahoja hankaamalla puuväreillä - aiheena pintakuviot
neljän kirjaimen sanoja

 Tämä idea on 365 hauskaa askartelua paperista ja pahvista -kirjasta:
viivakoodit koiriksi


vesivärillä ja tusseilla "täytä tämä sivu"


piirtele ohuita ja paksuja viivoja (zentagle taas siitä tuli)

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Uudistettu Bratz ja talvilomaa



Kirpparilta tulleena
muodonmuutosta odottamassa

Kasvot maalattu
Birgitta odottaa jalkojaan

villapusero päällä ja letit...






























Aurelia
Tasmaniassa on keksitty, että  Bratz-nukke voidaan näppärästi muuttaa nätiksi. Ihaituamme tuotoksia tovin, päätimme ostaa muutaman nuken kirpparilta ja kokeilla myös itse. Niinpä putsattiin kynsilakanpoistoaineella kokonaan kasvot tyhjiksi ja maalattiin uusi ilme akryylimaalein.

Koska nämä tyttelit ovat erittäin laihoja, pitää vaatteet mieluiten tehdä langasta, niin tulee vähän ympärysmittaa. Tytöt tarvitsevat lisäksi uudet kengät, sillä eihän ne ylisuuret korot enää käy. Tasmanialainen oli muovaillut tossuja ja maalannut ne sitten sopiviksi asuihin. Yritetään samaa, mutta kahden söpön kenkäparin teko olikin ylivoimaista ensimmäisellä yrittämällä. Eli ei valmista tullut. Tummalettinen tyttö on nro 2 ja nimeltään Birgitta. Ensimmäisestä unohdin ottaa alkutilannekuvan. Nimeän nämä aakkosjärjestyksessä. Ensimmäinen voisi olla vaikka Aurelia.  Birgitta on saanut henkselihameen ja Aurelia jo takin, mutta kunnon kuvat sitten myöhemmin kun jalatkin ovat valmiina...


Erittäin ikävää on se, ettei kirpputorilta meinaa löytyä näitä parilla eurolla - 2,50 vaan on maksimi jonka suostun maksamaan kun en näitä mihinkään tarvitse. Ovat lähes viisi euroa kaikki. Jospas joku lahjoittaisi muodonmuutokseen.

 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

Nyt on hiihtoloma ja olen yrittänyt askartelutilaani järjestää järjettömän sotkun seasta. Pitäisi päästä käsiksi kankaisiin, jotta voisi aloittaa niiden vähentämisen: penaaleja, college-housuja yms. avustuspaketteihin. Varasto on näet niin täynnä että jos jotain hakee, niin kaaos tulee kun yrittää ottaa tavaroita.
.
Olen liittynyt englantilaisen Jennibellien Journal Workshops -ryhmään ja imenyt ArtJournaling yms. vinkkejä kuumeen seassa alkuloman. Sain yhden sivun tehtyä omaan kierrätyskirjaani. Kirjan olen tehnyt Jennibellien ohjeiden mukaan jo kauan sitten, mutta en yhtään sivua ole uskaltanut kokeilla vielä. On sen verran rimakauhua, mutta näin tosi flunssaisenapa tuo sitten syntyi. Narulla tehty rajaukset ja maalattu sitten akryylimaalein. Tausta on sevetti ja epämääräiset numerot leikattu kullanvärisestä harsokankaasta.
vuodet vierivät, katse tulevaan
Tiina lukee
 Löysin vanhoja piirustuksia ja ajattelin että tuunaanpa niillä jokusen sivun vielä. Tekstejä en taida lisätä, kun kuva voi mennä "pilalle".  Nämä puuväripiirustukset olen tehnyt jo opiskeluaikana vuonna 1984!  Taustalla taas valmis servetti eli taitoa ei taustassa ole...sopivat silti yhteen ihan kivasti. Tämä on keskeneräinen vielä, sillä tyttöä pitää tehostaa että tulee taustasta irti -  mutta voipa olla että valmistuu vasta pitkän ajan päästä, kun taas inspiraatio iskee.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Pikkuväkerryksiä

Pipoja olen taas neulonut Novitan Palma- ja ylimäämämohairlangoista. Tulee oikein pehmeitä. Muutaman kaulahuivinkin sain niistä tehtyä, mutta tekee mieli tehdä välillä jotain muutakin. Viimeiset pipot tulevat vaaleansinisestä ja lilasta yhdistettynä, mutta nämä ovat siis jo valmistuneet nyt tammikuun aikana.
Oli muuten mukava nähdä Operaatio Joulunlapsi-sivulla oma paketti vastaanottajan käsissä. Siellä oli minun neulomat sukat ja tavarat selvästi esillä pienen pojan sylissä! Sukkaurakka onkin taas melkoinen, kun ne kolmisenkymmentä laatikkoa jo odottavat päällystettyinä.

Eilen  kävin  parittomien nilkkasukkien kimppuun. Netistä löytyy paljonkin leluideoita tavallisista nilkkasukista. Loytyy mm. nalle, pupu, apina jne. Väsäsin ensimmäisen nallen, kun ajattelin että teemme seillaiset lasten kanssa tänä keväänä. No sitten kokeilin toisen ja viimeisestä nallesta tulikin kissa. Sukista saa myös kätevästi leikattua vaatteita. Ei hassumpi väkerrys... kierrätystä ja ihanan vähän ompelua!

Sukat mokomat vain ovat usein myös kuluneita ja siksi tämä kierrätyslelu ei mielestäni sovellu joululahjapakettiin. Mutta kierrätysleluja voi myydä esim. myyjäisissä, kun ostaja näkee mitä saa.

Toin kotiin heijastinliivin ja suunnittelin jatkavani sen koristelua. Koristeet olen tehnyt siksi, etten hävitä liiviä. En nyt kuitenkaan vielä saanut paljetteja esiin. Joku toinen viikonloppu sitten jatkan.
selkäpuolella on yksi kissa -
 siis kissoja lisää sitten joskus...

etupuolen koukerokuviot
puuvillalankaa ketjupistolla ja paljetteja
hyvin yksinkertaista, mutta toimii
Yhtenä iltana sitten väkersin mahdollisia jääkaappimagneetteja:
leimoja, washiteippiä ja tarrakokeilu

samoja ideoita hieman rajummin - joku sana tai lause voisi
tehdä terää joihinkin...